Nyt on sitten lomat
pidetty, ja tarkoitus olisi taas jatkaa opintoja. Joululoma meni leppoisasti
Lake Malawin rannalla, jokapäiväisen auringonpaisteen saattelemana. Kävin jopa
uimassa, vaikka tiesin että kyseisessä järvessä piilee bilhartsian vaara. Mutta
pakko oli päästä pulahtamaan siinä paahteessa! Olimme Cape Maclearilla,
pienessä rantakylässä, jossa oli lodgeja lodgen perään, ja siinä vieressä myös
paikalliset kyläläiset asuivat. Eräänä sunnuntaina näimme jopa maan presidentin
Joyce Bandan vierailevan siellä. Hänen kunniakseen oli kunnon seremoniat
pystyssä, puhallinorkesterin ja paikallisten kyläläisten tanssin ja laulun
muodossa.
Oli ihanaa kokeilla
ekaa kertaa elämässään kajakointia (rankkaa puuhaa), ja toisaalta vaan istua
riippukeinussa katsellen järvimaisemaa. Mitä rentoutusta! Kaikista parhain
kokemus oli matkustaa matolalla (auton avolavalla), paikallisia teitä
ylös alas, samalla kun taivas salamoi ja tulikärpäset lentävät. Tukka vaan
hulmusi ja huusin riemusta!:) Hieno kokemus!
Lomaa varjosti vain
tuo yksi viheliäinen, matkaajan epätoivottu kaveri – ripuli. Se sitten iski
kuin iskikin minuun, ja nyt alkaa vasta pikkuhiljaa toipumaan, kun noin yli
viikko on vierähtänyt. Never again, please!! Epäilen vahvasti saaneeni sen eräästä
ravintolasta, jossa keittiöstä kuului lupaavasti mikron pling-ääni, ja jossa
epäilyttävästi ruokapöydissä parveili kymmeniä kärpäsiä. :((.
Nyt kohti
tervehtymistä!
Tässä kuvia Cape
Maclearilta: mukana rantaa, kaloja ja kanoja seka Lake Malawi National Park
Nyt vaan odottelee,
että saisi kurssit kunnialla päätökseen, ja aikataulut pitäisivät paikkansa,
jotta pääsisi sitten myös ajallaan lähtemään! Lets hope so.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti